Siis en tajua miten en ole kerinnyt tänne mitään kirjoittamaan pitkään aikaan... Tai siis tajuan; lapset vievät paljon aikaa: kerhoa, muskaria ja uintia pukkaa neljä kertaa viikossa sekä logistista ongelmaa yhdellä autolla kun avioliiton toinen puoli tarvitsee autoa myös. Reissuja, räkää ja uhmaa - niitä meidän elämäämme on mahtunut kyllä mahdottoman paljon!!!

Raksalla sen sijaan on tapahtunut; sokkeli on saatu muurattua ja ontelolaatat saapuivat pari viikkoa sitten. Kovasti jännitin mahtuuko nosturiauto kääntymään kaikista mutkista ja ylettääkö sen varsi autoa kaatamatta nostamaan ontelot paikoilleen kellarin päälle. Taisi olla aika naisellisia pelkoja - hyvinhän kaikki meni : ) Liitän kuvia kunhan opin ensin liittämään tällä uudella systeemillä. Yhtä asiaa en tajua - miksi ensin muurataan hieno seinä ja sitten se piikataan auki jotta saadaan huolto luukku alapohjaan??? Miksi tuota aukkoa ei tehty muurausvaiheessa??? Oletan että näin päin se on helpompaa.

Sokkelin ja kellarin muuraamisen jälkeen (ja tietysti niiden onteloiden paikalleen asentamisen jälkeen) tuli vaihe jolloin vihreä rakentaja (siis vain minä - ei Kimmo) mietti mitä ihmettä siellä raksalla nyt nyhjätään kun ei mitään silmälle konkreettista tapahdu?? - tämä ei siis tarkoita ettenkö täysin luottaisi rakentajiimme ja tiedän heidän paiskivan töitä selkä märkänä, koppakuoriaisten peitossa (raksamme osui niiden vaellusreitille ja ne pitivät erityisesti oranssin värisistä paidoista) ja lentomuurahaisia huiskien. Mutta kun sokkeli + kellari nousivat niin nopeasti ja näyttävästi - ei minua mikään onteloiden saumaus enää heiluttanut

Kun kellarin seinät oli muurattu ja ontelot olivat paikoillaan - tuli ensimmäinen konkretian tunne valmistuvasta tilasta - tanssimme ja iloitsimme kellarissa ja rupesimme jo suunnittelemaan muuttoa sinne rakentamisen ajaksi - HEI  ketkä ovat vannoneet etteivät muuta taloon ennekuin kaikki lattialistatkin ovat paikoillaan??? Unohdamme siis muuton toistaiseksi... Sen sijaan aloimme tappelemaan kellarin tulevasta käyttötarkoituksesta - minusta siitä tulisi erinomainen askartelu/harrastus tila, Kimmo taitaa nähdä sen ennemmin omana rauhallisena työtilanaan ja pojat varmaan tulevaisuudessa kotiteatteri soppenaan. Summa summarum - kiva kuitenkin että on kellari. Kellariin tulee viemäröinti ja vesivaraus - joten jos joskus rahaa on kuin rosvopäälliköllä niin sinne tulee saunaosasto ja saunan tilalle asuinkerrokseen jotain muuta.

Meistä on tainnut olla eniten apua raksalla roskien siivoamisessa - minähän suureen ääneen höpötin miten käyn raksalla kerran viikossa siivoamassa - aika vaan on ollut välillä kadoksissa ja lasten kanssa vaaran paikkoja on liikaa jotta siellä voisi rauhassa toimia lapset mukaana - niin ollen olen pitänyt taivoitteenani kerran kahdessa viikossa käydä keräämässä roskat ja siivoamassa hieman sitä kuuluisaa raksakoppia. Rouvan pöytäliinat ja kukkamaljakot taisivat viedä tilaa rakentamiseen liittyviltä papereilta yms. ja otinkin liinan kaikessa hiljaisuudessa kotiin - tulkoon miehinen meininki meidänkin koppiin - luulen että T ja V viihtyvät siellä nyt paremmin

Olen toiminut myös tavaroiden kuljettajana, mutta siihen olen joutunut laittamaan pienen ehdon - kovin ahtaisiin paikkoihin en pysty lähtemään peräkärryn kanssa - olen siis kaikesta auto/motoristi/off road/kuorma-auto/veneilijä taustoistani huolimatta käsittämättömän tyypillinen nainen - enkä saa sitä rakkinetta peruuttamaan sinne mihin haluaisin vaikka kovasti yritän. Kirkkonummen K-raudan noutopiha on riittävä juuri ja juuri. Toinen ja yhtä ikuinen ongelmani on kuormaliinojen käyttö - kuka ne on keksinyt??? Minä siis haen 10 rullaa radon kerniä ja nostelen 8mm harjateräsnippuja K-raudan trukkikuskin kanssa "miehisesti" kärryyn - mutta sitten kysyn vienosti voisikohan hän kiinnittää lastini kuormaliinoilla ja ystävällisesti siirtää tuon toisen trukin pois edestäni, jotta minun ei tarvitse peruuttaa. Kundi katsoi kuormaani  ja minua, kiinnitti kuormani ja sanoi että voi avata takaportin jotta pääsen ajamaan suoraan ulos - kiitos ja näkemiin!

Pihasuunnittelijamme on saanut tehtyä hyvän luonnoksen tulevasta pihasta - sitä on tarvittu nyt kun kaivinkone on palannut tekemään taas hommia - ulkopuoliset täytöt ovat alkaneet ja pihan korkeuksia on pitänyt päättää. SIIS JÄRKYTTÄVÄÄ - koko pihahan on kuin kyntöpelto vuoristossa ja yks kaks pitäisi osata sanoa mille korkeudelle sokkelia maan pinta nousee - se nääs määrittelee mitä harkkoa mihinkin muurataan. Kylmäharkkoa vai lämpöharkkoa - toinen kuuluu maan alle ja toinen maan päälle. No eipä siinä sitten mitään, päätetään vaan makselenhan minä kymppitonnien laskujakin ihan tosta vaan... rahan arvo on kaksi jakoinen - salesta ostin -30% puuroja pikku O:lle ja samana iltana maksoin ~17000 harkko laskun.

Ulkopuolisten täyttöjen lisäksi tällä viikolla alkaa asuinkerroksen muuraus  innoissani odotan seinien nousemista! Tämän lisäksi sain eilen raksalla käydessäni mahtavan idean: länsi-etelä puolen terassia varten on muurattu perustus ja terassin alle jää reilu pari metriä korkeaa tilaa (T oli heti ehdottanut maakellaria - mutta uloskäynti pitäisi tehdä terassin lattiaan tehtävästä luukusta. Toinen vaihtoehto olisi ovi kellariin - mutta se rikkoisi ehjää seinäpintaa siellä. Kuitenkin kun olimme kantaneet selkä vääränä viiniä viikonlopun Tukholman reissulta niin keksin ajatuksen viinikellarista - sellaisen ovi ei tietenkään ole liikaa kellarissamme! Toivon siis saavani sinne kuitenkin betonilattian ja suunnittelin jo harkkojen maalaamista valkoiseksi sekä sitä millaiset hyllyt viineille tulisi...Toivottavasti tämä idea ottaa tulta alleen. Selvyyden vuoksi; kellariin tulisi myös muutama hylly hilloille, mehuille ja sienille - sillä olen huomannut tänä syksynä itsessäni uusia piirteitä - olen kiinnostunut sienestämisestä ja marjastamisesta, olen keittänyt myös elämäni ensimmäiset mustaviinimarjamehut!

Nyt kun onteloiden päällä kävelee - mittasuhteet heittävät härän pyllyä - koko kompleksi näyttää isolta, mutta kun kävelin länsipuolta talosta niin kauhistuin miten siihen pikku pätkään ikinä mahtuu keittiö ja ruokailutila?? Sitten kotona tajusin ettei tämän hetkisessäkään keittiössä juosta maratoonia kaappien välillä... Kun väliseinät muurataan, mittasuhteet normalisoituvat... toivottavasti... muuten joudumme tekemään lisäsiiven. Nyt pitäisi löytää jostain aikaa ikkunoiden ja ovien kilpailuttamiseen. Kimmon hommana olisi kattotuolit - kätevää jakamista eikö totta???